r/HommaInAction

Mielestäni meiltä Suomesta löytyy tähän aiheeseen erittäin pätevää osaamista. Tommi Kotonen, YTT, on erikoistunut äärioikeiston tutkimukseen ja julkaisi viime maaliskuussa artikkelin eduskunnan tulevaisuusvaliokuntaan nimellä: "Äärioikeiston ontologiset taustaoletukset", jossa äärioikeiston määritelmää hahmotellaan joten kuten näin:

Moderni äärioikeisto on maailmankuva ja poliittinen suuntaus, jossa yhteiskunta nähdään lähtökohtaisesti hierarkkisena ja ihmisryhmät toisistaan olennaisesti poikkeavina sekä luonnollisesti rajattuina. Kotosen näkökulmasta keskeistä on, että nämä erot ymmärretään pysyvinä ja että niitä käytetään perustelemaan eriarvoisuutta, poissulkemista ja autoritaarista järjestystä.

Äärioikeistoon liittyy ajatus siitä, että moniarvoisuus, tasa-arvo ja demokraattinen yhdenvertaisuus eivät ole tavoiteltavia lähtökohtia, vaan uhkia oletetulle “luonnolliselle” järjestykselle. Siksi se ei ole vain kokoelma kovia poliittisia mielipiteitä, vaan tapa hahmottaa todellisuutta niin, että yhteiskunnan kiinteys, kulttuurinen puhtaus ja ryhmähierarkiat asetetaan politiikan keskiöön.

Mitäs te olette mieltä aiheesta?

Tästä kun oli paljon hyvää keskustelua aiemmin viikolla niin tähän löytyikin mielenkiintoista lisätietoa.

Okei, m-info on mitä on laadultaan, mutta tässä tapauksessa ihan mielenkiintoista lisätietoa ovat kaivaneet esiin.

Onkohan tää oikea venäjänvihaaja natsi, muuten vaan tärähtänyt vai tarkoituksellinen Suomen mustamaalaaja?

https://murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?t=51174&sid=995e6b772fb8a9f4c14f96498eb22030&start=45

Haluisin avartaa vähän omaa ajatusmaailmaa niin ajattelin kysyä teiltä ammattilaisilta, miten varmistetaan että suomen luottoluokitus pysyy ettei käy Kreikat...

Tekoäly oli juuri mallintanut, että vaikka kaikki suomen työttömät työllistyisi se ei riitä Suomen budjettivajeeseen. Ei tarvitse olla kovin fiksu että tuosta ymmärtää että Menot on jotain tähtitieteellisiä ja aivan liian suuria, Suomella maailman suurin julkinen sektori suhteessa BKT:hen btw.

Olin tuttuun tapaan Tampereella vappuna ja seurasin myös Valkoinen vappu -nimellä kulkenutta Sinimustan Liikkeen järjestämää fasistikulkuetta.

Tässä on mun kooste vapun tapahtumista.

Vuodesta toiseen Suomessa toistuu sama kaava: oli se sitten 612-marssi tai jokin Sinimustien uusi tempaus, mediaan alkaa valumaan kuvia tapahtumista. Soihtuja, tiukka muodostelma, poliisisaattue; tilanne näyttää merkittävältä. Jos katsotaan itse lukuja, niin marssiin osallistuu vain satoja ihmisiä. 612-marssiin osallistui viime vuonna 500-700 ihmistä, Tampereen valkoiseen vappuun noin 100. Puhutaan todella pienestä joukosta, joka saa strategiallaan itsensä näyttämään kokoaan suuremmalta.

Äärioikeisto on oppinut marssien suhteen yhden toimivan tempun, jota toistetaan vuosittain. Se Ilmoittaa marsseistaan poliisille hyvissä ajoin. Siinä kaikki. Kokoontumislaki takaa etusijan ensimmäiselle ilmoittajalle. Poliisi on velvollinen turvaamaan kulkueen. Vastamielenosoitus jää sivuun. Tässä ei ole kysymys "voimasta", vaan yhdestä lomakkeesta, joka täytetään joka vuosi. Tätä ei haasteta koskaan.

Pitää myös myöntää asia, jota harvoin sanotaan ääneen. Äärioikeisto on poikkeuksellisen taitava mielikuvien rakentamisessa. Soihdut, yhtenäinen ulkoasu, järjestys, vakavuus. Kaikki tämä viestii voimaa, yhteenkuuluvuutta ja tietynlaista päämäärää. Tämä on ihan tietoinen rekrytointistrategia, erityisesti nuoria miehiä kohtaan. Kun 19-vuotias mies näkee tällaisen järjestäytyneen marssin, joka viestii omistavansa tilan, se vetää puoleensa. Ei millään ideologialla, vaan voimalla, sillä tunteella, että tässä joukossa olet osa jotain merkittävää. Vastamielenosoitus ei taistele tätä vastaan, se vahvistaa aseman. Hajanaisuus vs. järjestäytyneisyys. Reaktio vs. aloite. He näyttävät toimijoilta, me reaktiolta.

Äärioikeisto mobilisoi jonkun puolesta. He marssivat Suomen puolesta, veteraanien puolesta, "kansan" puolesta. Vaikkakin nämä viitekehykset olisivat kuinka vääristeltyjä, se antaa osallistujille tunteen, että he rakentavat jotain, kuuluvat johonkin tai puolustavat jotain arvokasta. Vastamielenosoitus ei tarjoa tätä. Se tarjoaa ainoastaan viitekehyksen, jossa ollaan jotain vastaan, se on motivaationa reaktiivinen ja helppo marginalisoida. Äärioikeiston vahvuus ei ole lukumäärässä tai organisaatiossa, sillä on vain vastaus kysymykseen "miksi olet täällä?" ja vastaus on myönteinen. Tähän pitäisi antaa vastalause.

Luodaan jotain uutta, ei kopioida eikä reagoida. Ei vastamielenosoitusta. Ei "X kaupunki ilman natseja". Oma juhla, oma päivä, oma identiteetti. Kuvitellaan vaikkapa marssi, johon osallistuisi 5000 ihmistä. Perheitä, nuoria, eläkeläisiä, maahanmuuttajia, yhdistyksiä, urheiluseuroja, ammattiliittoja. Järjestäytyneenä, näyttävänä ja arvokkaana. Marssi sille, mitä Suomi oikeasti on.

Tällä viedään pohja siltä, mitä äärioikeisto yrittää. 612-marssi ja Valkoinen vappu kutistuu siihen mitä ne oikeasti ovat: muutama sata ihmistä kadunkulmassa. Ilman poliisisaattuetta, ilman draamaa, ilman vastamielenosoitusta, joka antaa heille merkitystä. Ja se nuori tyyppi, joka hakee voimaa ja yhteisöä näkee nyt myös vaihtoehdon, joka ei vaadi vihaa sisäänpääsylippuna. Tällainen mielikuvien kaappaus ei tapahdu argumenteilla, vaan luomalla jotain näyttävää ja voimakasta, joka vetää puoleensa.

612 rakennettiin tyhjästä, se on nykyään "perinne". Pride kerää kymmeniä tuhansia, naistenmarssi kerää tuhansia, Elokapina mobilisoi satoja. Kaikki alkoivat ideasta. On siis mahdollista tehdä tämä uudestaan, eri tulokulmasta, suuremmalla väestöpohjalla ja paremmalla asialla. Jos tämä resonoi, kommentoi ja vie ajatusta eteenpäin.