itsestä kirjotus (TW)
Allright en oo kirjottanu itestäni kunnolla ikinä mitää koska pelkään nähä ne sanat muualla ku mun pään sisällä mutta nii totuus on mä oon luuseri en sillä tavalla että oisin huono ihminen vaikka osittain oonki mut enemmänki sillä tavalla ettei mul oo mitää käytänössä joo mul on kämppä ja hienot pyörät ja tietokone mut eipä ne oo mitkää ylpeyden aiheet mä tiiän että mun kaverit pitää mua luuserina jotkut pitää sen omana tietona eikä sano sitä mulle koska no eihä se oo mukavasti sanottu mä oon hyvä tyyppi ja hauska mut luuseri siten että kokoaja lainaan frendeilt välillä jopa kerjään koska no suprise oon ihan vitun koukussa pilveen ja oon huomannu käyttäväni mun kavereita välillä vaan siihe dont get me wrong mä nautin ihmisten seurasta enkä todellakaa aina haluu nähä jos päihteet on osa sitä mutta välillä ja sekin on liikaa jo joo mä oon decent näköne jätkä mul on taitoja ja potenttiaalia olla paras jossai mut mulla ei vaa löydy itsekuria tai motivaatiota mun mielenterveys on tosi pelottavan heikko ja välillä oikeesti pelkään sekoovani kunnolla oon menettäny yhen mun parhaista ystävistä velkojen takia ja sen takia koska mulla ei oo mitää taitoa ottaa palautetta vastaan haluun tutustuu uusiin ihmisiin tavata ehkä jonku tytön mutta aina ku alan juttelee mimmeille se kestää max pari päivää koska oon ehkä liian innokas ja tuntuu että ne jotenki vaistoo etten oo mikää maailman aikaan saavin tyyppi mä pelkään sitä että mua ei enää nii paljoo sytytä laulaminen ja haaveet olla laulaja vaikka oon siinä todella taitava ja noh oon aika todella masentunu mikää ei oikee piristä oikeesti kunnolla muu ku pilvi ja kaverit yksin olo on yhtä helvettiä koska oon yksin 90% ajasta pelkään että eristäydyn kokonaa muista jos mun addiktio lähtee laukalle tai siirtyy vahvempiin aineisiin sillä niitä on kokeiltu jo… mun suvussa on lukemattomia esimerkkei siitä miten siinä käy häpeen itteeni ja mun elämän laatua ja sitä että mun omat vanhemmat pitää mua luuserina huudan ja raivoon niille siitä minkä kerkeen vaikka tiiän itekki että ne on oikeessa ja se on totta itsetuhosuutta ei oo vielä ollu mutta ajatuksia siitä on satoja yritän olla itsevarma ja oma itteni samaan aikaa mut se on sellane combo mikä kuullostaa mahottomalta totuus on oon aika nolo tiiän ettei random ihmiset mieti ”mitä toi tekee” mut se ajatus siitä että ne miettii sattuu päähän jo exän ja mun ero otti koville jo itessää eikä mun hermosto ollu yhtää mesissä siinä että se ihminen oikeesti lähti eikä haluu enää nähä mua sitte siihen vielä kukkuraks se että mun elämän rakkaus ja oikeesti ainut ihmine kuka ymmärs mua ja sieti mua pelkää mua henkensä puolesta ehkä mä en vaa ansaitse läheisyyttä tai rakkauta koska en osaa olla ihminen ketä rakastaa mä oon aina se kuka on ok jättää pois suunnitelmista miten kukaa voi kunnioittaa mua jos mä en itse kunnioita itteeni tarpeeks teen itestäni aina iha pellen saadakseen jonku kuivan vastauksen ihmisiltä vaikka mulla ois annettavaa vaikka kuinka vitusti mä oon romanttinen ja empaattinen ihminen siitä oon varma ja en oo rumimmasta päästä enää ainakaan omasta mielestä mä en tiiä tuleeks kukaa ikinä näkee tätä viestii en luultavasti uskalla näyttää kellekkään tätä ja rehellisesti mä en tiiä oonko mä enää hengissä tai järjissäni sanotaan 3 kuukauden päästä jos mikää ei muutu mulla ei vaa oo voimia tehä mitä mun pitäis tehä ja nyt ku oikeesti ajattelen itteeni haluun ehkä vaa kuolla helpotus mulle suru muille mä oon itsekäs ihminen välillä todella itsekäs sen takia noi ajatukset kuolemasta ei hetkauta mua siten miltä muista tuntuu mä en rehellisesti tiiä mitä mä teen jos menetän mun loputki kaverit vaa ignoorais mut ja lähtis mun elämästä luultavasti tappaisin itteni ja se on pelottava ja vaikea totuus minkä toivosin olevan tarua mä haluisin lähettää tän jollekki avun huutona mut en haluu mielisairaalaan tai osastolle ja jos lähetän tän jollekki mun kaverille tääl on valkotakkiset paikalla asap mä oon taitava piilottaa sen tyhjyyden mitä mun päässä on se on sydäntä raapasevaa huomata kuinka asiat mitkä innosti mua ei enää hätkäytä mua samalla tavalla ja luulen että alamäki vasta alkaa tästä oon kova pätee muille miten tehä vaikken ite saa aikaseks mitää ellei tiedossa oo savut päivän päätteks tai sen askareen päätteeks ja musta tuntuu mun kaveritki huomaa sen miks mun mielestä joka aktiviteetti kaipaa päihteen nykyään oon menettämässä omakuvan itestäni kokonaa toivottavasti joku tai jokin antaa mulle sen voiman nousta tästä ja elää se elämä minkä mä tahdon mutta tällä hetkellä tilanne näyttää pahalta ja uppoon kohta kokonaa mun oman sekavan pään sisää koska en mä vittu voi hyvin ollenkaa henkisesti mua vituttaa 99% ajasta ihan kaikki ja mun agressio vaa kasvaa joka päivä mä oon jumissa täs pellen ulkomuodossa ja elämässä ja mä haluun pois huhhu oon ehk vähä fucked up xd