u/kakoni

Kirjoittaja pohtii vuonna 2008 syntyneen esikoisensa kautta, miten Suomi ajautui kritiikittömään digi-innostukseen. Tuon vuoden lapset täyttävät nyt 18 ja ovat eläneet koko lapsuutensa älypuhelinten ja somen keskellä ilman yhteiskunnan tukea tai rajoja.

Vanhemmat jäivät yksin rajaamaan koukuttavia palveluita ilman suosituksia tai yhteistä kieltä. Perheisiin syntyi jatkuvaa kireyttä peliajoista ja laitteista, ja lasten välille repesi kuilu valvottujen ja valvomattomien välillä.

>Vanhoista suomalaisista pääomasuvuista on toivottu sinivalkoisen omistuksen ankkureita. Aivan kuin Wallenbergit Ruotsissa, nämä sukuyritykset huolehtisivat, että perinteiset yritykset pysyvät kotimaisessa määräysvallassa.

>Käytännössä näin ei ole, suvut myyvät omistuksiaan eikä ostajaa välttämättä löydy kotimaasta.

Tamperelaisen taloyhtiön pihalla on ankea leikkipaikka, kaksi vieterihevosta ja ruohottunut hiekkalaatikko. Toukokuussa 2025 voimaan tullut kulutuspalvelulaki velvoittaa taloyhtiöt dokumentoimaan leikkipaikkojen turvallisuuden, mutta muuten sääntöjä itse rakentamiselle ei juuri ole.

(Lyhennys jutusta) Tylsältä kuulostavalla tuotteella (hiekkapaperi) voi valloittaa maailman, kun tekee sen muita paremmin ja uskaltaa investoida pitkäjänteisesti.

Porthanian peruskorjaus kutistaa oikiksen tilat neljästä kerroksesta mahdollisesti yhteen. 27 professoria vastustaa: avokonttorit eivät mahdollista työrauhaa eivätkä luottamuksellisten materiaalien käsittelyä.

Rehtori Sari Lindblom vetoaa tilatehokkuustavoitteeseen ja siihen, että tiloja on "pakko" tehostaa taloussyistä. Kun toimittaja kysyi, miksi leikataan vaikka yliopiston kiinteistöyhtiö tekee miljoonatuloksia, rehtori kieltäytyi: "en nyt rupea tällaista asiaa avaamaan".

EU myönsi Italialle koronapandemian jälkeen NextGenerationEU-elvytyspaketista suurimman osuuden: 194,4 miljardia euroa, josta noin 120 miljardia on 30 vuoden aikana takaisin maksettavaa lainaa. Toistaiseksi maa on saanut 166 miljardia erissä, jotka on sidottu eri tavoitteiden saavuttamiseen. Tulokset ovat silti jääneet odotettua laihemmiksi. Financial Times kuvasi elvytysrahastoa toukokuussa suureksi epäonnistumiseksi: bkt kasvoi viime vuonna vain 0,5 prosenttia ja valtionvelka jatkaa kasvuaan. 

Jutussa kerrotaan Liperissä asuvasta perheenäidistä jonka kotiin on palkattu nuoria kesätyösetelillä. Nuorten työhön kuuluu perheen kahden alakouluikäisen lapsen seurana olo sekä kevyet kotityöt.

THL tuoreiden tilastojen mukaan hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa on heikentynyt selvästi. Aikuisten hoitotakuun enimmäisaika piteni viime vuonna kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen, ja enää alle kaksi kolmesta aikuisesta pääsi lääkärille kahden viikon sisällä.

Tässä jutussa tärkeintä lienee tuo uutisen kuva pankkiirista joka tuntuu pitävän 40 vuoden lainoista.

HSsän juttu alkoi kiinteistöliiton toimitusjohtajan kommenteilla parvegrillaamisesta. Mutta mielenkiintoisemmaksi meni kuin haastateltiin lvi-asiantuntijaa joka totesi;

>Hän on selvittänyt palokatkoihin liittyviä ongelmia parissakymmenessä uudehkossa taloyhtiössä pääkaupunkiseudulla.

>”Nämä ovat todella yleisiä.”

>Kemppaisen mukaan rakennusyhtiöt eivät usein ole kiinnostuneita korjaamaan virheitä vaan yrittävät pestä kätensä. Joissakin tapauksissa virheiden korjaaminen on jäänyt taloyhtiön kontolle ja osakkaiden maksettavaksi.

>Osassa rakennuksissa palokatkoja ei ole lainkaan, osassa suunnitelmat ovat hyvän rakennustavan ja määräysten vastaisia.

Lääkärit vaihtavat työpaikkaa ja jopa muuttavat maakuntiin välttääkseen Apottia. Yksi haastateltava sanoo suoraan pitävänsä järjestelmää vaarallisena päivystyksessä.