Valtuutettujen kokouspalkkiot ovat harpanneet 2000-luvun alun jälkeen pääkaupunkiseudulla nopeammin kuin palkat. Poliitikkojen mielestä rahaa tulee sopivasti.
Koska YLE. niin ei maksumuuria.
Kirjoittaja pohtii vuonna 2008 syntyneen esikoisensa kautta, miten Suomi ajautui kritiikittömään digi-innostukseen. Tuon vuoden lapset täyttävät nyt 18 ja ovat eläneet koko lapsuutensa älypuhelinten ja somen keskellä ilman yhteiskunnan tukea tai rajoja.
Vanhemmat jäivät yksin rajaamaan koukuttavia palveluita ilman suosituksia tai yhteistä kieltä. Perheisiin syntyi jatkuvaa kireyttä peliajoista ja laitteista, ja lasten välille repesi kuilu valvottujen ja valvomattomien välillä.
Olin käymässä Jäkessä ja kävelin tämän rakennuksen vierestä, mietin, että mikäs perinteinen kyläkoulumainen rakennus se siinä, kunnes äkkäsin rukoustornin ja kuunsirpin ja tajusin, että kyseessähän on moskeija. En ole aiemmin nähnyt näin suomalaistyylisiä moskeijoita, mutta tämä tosiaan ilahdutti puuseinillään ja haarapeltokatollaan. Hieno esimerkki siitä, miten islaminusko on myös osa suomen kulttuuria, vaikka onkin vähemmistössä. (Varmasti jotkut saattavat tästäkin olla vahvasti eri mieltä, mutta tataareja on kuitenkin asunut Suomessa jo 1800-luvulta lähtien ja hekin puolustivat maatamme talvi- ja jatkosodassa.)
Iltasanomien oma tiivistelmä:
Sdp:n talouspolitiikan keskeinen vaikuttaja, kansanedustaja Joona Räsänen sanoo, ettei mikään budjettikohde ei ole lähtökohtaisesti säästöiltä suojassa.
Räsäsen mukaan seuraavan hallituksen on heti ensimmäisessä budjetissaan sopeutettava julkista taloutta nettona yhtä paljon kuin nykyinen hallitus on sopeuttanut nettona neljässä vuodessa.
Räsänen kyseenalaistaa muun muassa kaikille samansuuruisina maksettavat lapsilisät ja esittää tukien kohdentamista pienituloisille lapsiperheille.
Räsänen jäi huhtikuussa kiinni rattijuopumuksesta. Hän kiittelee kollegoitaan saamastaan tuesta.
Tiivistelmä:
Artikkelissa kuvataan Eurooppaa koetellutta poikkeuksellista helleaaltoa ja sen vaikutuksia yksilöihin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kertomus alkaa Pariisista, jossa ennätyskuumuus aiheuttaa arkisia häiriöitä, kuten hotellien avainkorttien ja metrolippujen toimimattomuutta, mutta myös laajempaa levottomuutta ja infrastruktuurin haavoittuvuutta. Tunnelma kaupungissa muuttuu ahdistavaksi, kun ihmiset pyrkivät suojaan kuumuudelta ja yhteiskunnan toiminta alkaa horjua.
Kirjoituksessa todetaan, että Euroopan ennätyksellinen kuumuus johtuu ennen kaikkea ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Eurooppa lämpenee muuta maailmaa nopeammin, ja lämpenemisen seuraukset näkyvät jo nyt muun muassa kuolemantapauksina, metsäpaloina, infrastruktuurin vaurioina sekä eläin- ja hyönteislajien käyttäytymisen muutoksina. Samalla muistutetaan, että ilmaston lämpeneminen lähestyy kriittisiä raja-arvoja, joiden ylittämisellä voi olla pysyviä vaikutuksia maapallon ekosysteemeihin.
Artikkeli tarkastelee myös ihmisten psykologista suhdetta kriiseihin. Uutisten seuraamisesta on tullut jatkuvaa "tilanteen seuraamista", jossa ilmastokriisi, sodat ja muut globaalit ongelmat näyttäytyvät yhtä aikaa ja synnyttävät turtumusta sekä toivottomuutta. Kirjoittaja pohtii, kuinka jokapäiväiset havainnot – esimerkiksi herhiläisten yleistyminen tai hyönteiskannan romahtaminen – muistuttavat ympäristön muutoksista.
Meteorologi ja luontotoimittaja Kerttu Kotakorpi arvioi, että ilmastonmuutoksen vaikutukset etenevät odotettua nopeammin. Hänen mukaansa ilmastokysymykset ovat viime vuosina jääneet turvallisuuspolitiikan varjoon, vaikka kriisin vakavuus kasvaa jatkuvasti. Samalla hän uskoo, että Euroopan äärimmäiset sääilmiöt voivat lisätä painetta ilmastotoimien edistämiseen.
Lopuksi artikkelissa todetaan, että ilmastokeskustelun painopiste on siirtymässä päästöjen vähentämisestä muutoksiin sopeutumiseen. Ihmiset mukauttavat elämäntapojaan kuumenevaan ilmastoon esimerkiksi muuttamalla matkustustottumuksiaan ja lisäämällä viilennysratkaisuja, vaikka nämä eivät ratkaise itse ongelmaa. Pariisin hotellin avainkortti saadaan lopulta toimimaan, mutta kuumuuden ennustetaan vain jatkuvan, mikä toimii vertauskuvana ilmastokriisin pysyvyydelle.
Lahja poikaystävälle ja sen perheelle. Heittäkää mielipiteet😼
Moro!
Olen luennut uutiset ja nähnyt että ihmisten ovat huolissaan koko tämä datakeskuksien suunnittelusta liittyen. Haluan vähän ottaa selviin, mitä mieltä muut suomalaiset ovat? Onko ollut tarpeeksi avoin dialogi Yhdysvalloin yrityksien, poliitikoiden sekä Suomen kansan välissä (mun mielestä ei ole ollut)? Mitä pelottaa ja huolittaa eniten?
Tai sitten päinvastoin; mitkä ovat sitä mieltä, etta datakeskuksien rakennus (yli 30 kpl) Suomessa on hyvä, sekä miksi?
Jos olette samaa mieltä kun minä eli niitä vastaan, niin minulla on vetomus netissä, että eduskunta nostaisi asian ylös. Laita mulle viesti jos haluat linkin (linkin jakaaminen on tavallaan markkinointi, siis tässä subreddittissä näyttää siltä, että rikkoisi sääntö no. 7? Eli annan linkin jos pyydät). (Admin, olisiko ok jakaa linkin esim. kommenttiin tai ei?)
P.S. sori jos suomeni on huono, olen muka semmonen hurri joka on oppinut uskaltaa käyttää suomen kieltä vasta aikuisena D.S.
Meidän perheessä on käytetty tähän mennessä vain perinteisiä paperikirjoja, mutta tekisi mieli ostaa vaimolle lahjaksi (ja eeeehkä samalla vähän omaankin käyttöön) sähkökirjojen lukulaitteen. Täälläkin on asiasta ollut keskustelua aiemmin, mutta tällaiselle minunkaltaiselleni keltanokalle keskusteluista on jäänyt moni asia hämärän peittoon.
Eli osaisiko joku vastata tällaisiin kysymyksiin:
Mitä asioita on hyvä ottaa huomioon itse laitteen hankinnassa? Käsittääkseni joissain laitteissa saattaa olla rajauksia että niillä voi lukea vain heidän omasta kaupastaan ostettuja kirjoja, kun taas toiset laitteet ovat avoimempia. Nimenomaan hakusessa olisi laite, joka vaikuttaisi paperiselta. Pädi meillä jo on, mutta siltä lukeminen ei varsinaisesti kiinnosta, koska valoisan ruudun tuijottaminen ei tunnu niin hyvältä. Mieluiten ostaisin kotimaisesta myyjältä, en tilaisi mistään Amazonista.
Miten kirjan ostaminen ja lataaminen käytännössä menee? Hoidetaanko asiat ensin tietokoneella ja sitten kirjat siirretään lukulaitteelle piuhan/muistikortin/langattomat yhteyden kautta tms?
Kuinka paljon lukulaitteet ja sähkökirjat maksavat?
Onko suomenkielistä kirjoja kattavasti saatavilla sähkökirjoina? Minulla ja vaimollani on eräs kirjasarja työn alla, mistä saan selvitettyä ennen laitteen ostoa, että onko kirjat saatavilla sähköisinä?
Pystyykö kirjoja lainaamaan kirjastosta ja jos pysyy, niin onko homma ihan sujuvaa ja helppoa? Käsittääkseni Suomen kirjastolla on käytössä jokin tietty systeemi jota ei kaikissa sähkökirjoissa tueta.
Mihin ja miten omaa sähkökirjakokoelmaa kerätään? Onko tässä jotain erityistä, joka kannattaa ottaa huomioon? Jos aloittaa jossain tietyssä palvelussa, niin onko sitten ikuisesti naimisissa sen palvelun kanssa?
Ja jos tulee jotain muita huomionarvoista kysymyksiä, niin niitäkin on toivottavaa täällä esittää.
Edit: Ja lisäsin vielä, että minua ei yhtään kiinnosta mikään tilauspalvelu. Haluan nimenomaan ostaa kirjoja omaksi (tai lainata kirjastosta). Inhoan sitä kiireen tuntua jonka tilauspalvelut aiheuttavat. Tilauspalvelut unohtuvat myös helposti päälle, jolloin rahaa kuluu turhaan. En ole tällä hetkellä kiinnostunut myöskään äänikirjoista.
Kaadoin märkäpussin kissalle ja katselin sen olevan "lammasta", onkin hyvin luonnollinen ruokavalio kissalle. Kaikki ne maut mitä kissoille tarjolla on nimenomaan näitä farmi eläimiä.
Onko liian epäeettistä myydä märkäruoka minkä makuna "rotta", "metsähiiri"? Matelijoillekin myydään pakastettuja hiiriä onko se sitten vaan kalliimpaa valmistaa niistä kissoillekin jotain?
Mut sit taas on jotain ihmisiä jotka syö eläintenruokaa jos se vaikka siitä johtuis 🤔
Äitini sai minut 37-vuotiaana. Isäni oli 38-vuotias. Kävin ala-asteen 2000-luvun alussa ja voi sitä taivastelun määrää, jonka vanhempien ikä aiheutti.
Kerran luokassa sanoin, että äidilläni on kohta synttärit ja hän täyttää 47 vuotta. Luokkakaverini tokaisi siihen kauhistuneena, että "Mun MUMMI täyttää tänä vuonna 49! Siis sun äiti on melkein yhtä vanha kuin mun mummi!"
No, nykyään vanhat vanhemmat on täysin normaali asia ja kukaan ei kauhistele 37-vuotiasta synnyttäjää. Niin ne ajat muuttuu.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia vanhoista vanhemmista?
Kylppärin oven sarana piti meteliä, siitä tuli lappua naapurilta, ja hoidin kuntoon. Laput kuitenkin jatkuivat, jopa silloin kun en ollut kotona, ja lopulta syypääksi paljastui (todennäköisesti) kissani.
Maukuu todella äänekkäästi kun haluaa ruokaa (aamulla ja illalla), mutta hyvin vahvasti uskon maukuvan myös ollessani poissa kotoa (esim. töissä taikka sukuloimassa). Kuuluu naapureille, ja varsinkin yöllä varmasti häiritsevää.
Miten pystyisin vähentämään kissan maukumista? Aikomuksenani on lopettaa yölliset poissaolot (joita ei onneksi paljon ole), reissujen aikana voi puolisoni saapua kissan seuraksi. Mutta töissä on käytävä, miten pystyisin päivisin saamaan kissan pysymään hiljempää?
EDIT: Tutkiskelen Feliwayta (ja vastaavia) sekä mahddollisia tapoja tallentaa ääntä, eläinlääkäriin on tarkoitus mennä lähikuukausina.
Arvoisa Euroopan parlamentin jäsen,
Kirjoitan teille, koska olen vakavasti huolissani yrityksestä palauttaa rauennut Chat Control 1.0 -asetus eli asetus 2021/1232 kiireellisellä menettelyllä voimaan. Euroopan parlamentti hylkäsi sen jatkamisen selkeällä enemmistöllä.
Pidän erityisen pöyristyttävänä sitä, että näin merkittävä perusoikeuskysymys yritetään nyt tuoda takaisin poikkeusmenettelyn kautta. Parlamentti on jo ottanut asiaan kantaa. Siksi yritys kiertää aiempi päätös kiireellisellä käsittelyllä näyttää kansalaisen silmissä lähinnä siltä, että epämieluisaa demokraattista lopputulosta ei haluta hyväksyä.
Tällaista asiaa ei pidä käsitellä kiireessä, eikä varsinkaan tavalla, joka antaa vaikutelman menettelytapojen hyväksikäytöstä. Kyse ei ole teknisestä yksityiskohdasta, vaan miljoonien ihmisten yksityisviesteistä, viestinnän luottamuksellisuudesta ja siitä, missä kulkee valtion valvontavallan raja.
Pyydän teitä äänestämään SIPPEL-raportin kiireellistä menettelyä vastaan tiistaina klo 12.00. Näin kiistanalainen ehdotus on käsiteltävä normaalissa järjestyksessä, istuntotauon jälkeen, kun parlamentin jäsenillä on todellinen mahdollisuus osallistua päätöksentekoon.
Lasten suojeleminen on välttämätöntä. Juuri siksi keinot täytyy valita huolellisesti. Kohdentamaton yksityisviestien seulonta ei ole oikeasuhtainen ratkaisu. Se kohtelee tavallisia ihmisiä epäiltyinä ilman yksilöityä rikosepäilyä ja murentaa perusoikeuksia, joiden pitäisi suojata kaikkia myös vaikeiden ja vakavien rikosten torjunnassa.
Massavalvontaan perustuvat tekniset ratkaisut tuottavat lisäksi vääriä ilmoituksia ja kuormittavat viranomaisia. Resursseja pitäisi käyttää todelliseen tutkintaan, uhrien suojelemiseen ja rikollisten kiinni saamiseen, ei tavallisten ihmisten yksityisviestien yleiseen seulontaan.Teknologia ei myöskään toimi: Komission mukaan tekoälyanalyysin virhemarginaali on jopa 20 prosenttia. Aiempien tietojen mukaan peräti 75 prosenttia ilmoitetuista viesteistä ei johda toimenpiteisiin. Tämä massavalvonta vain hukuttaa poliisin vääriin ilmoituksiin ja vie resursseja todelliselta tutkinnalta.
Viranomaisilla on jo käytössään kohdennettuja keinoja: rikosepäilyihin perustuva tutkinta, käyttäjien tekemät ilmoitukset ja julkisen materiaalin valvonta. Nämä ovat oikeusvaltion mukaisia välineitä. Niiden vahvistaminen on parempi tie kuin yksityisen viestinnän massavalvonnan normalisointi.
Pyydän teitä puolustamaan parlamentin aiempaa kantaa, kansalaisten perusoikeuksia ja luottamusta demokraattiseen päätöksentekoon. Äänestäkää SIPPEL-raportin kiireellistä menettelyä vastaan.
Kunnioittavasti,