u/banaanitasavalta

> Kymmenen vuoden passien myöntäminen ei todennäköisesti ala hallituksen suunnitelmien mukaan vuoden 2027 alussa, vaan myöhemmin ensi vuoden aikana. Asiasta kertoo sisäministeriön johtava asiantuntija Mikko Cantell.

> Poliisihallituksen mukaan lain ei pitäisi tulla voimaan ennen vuotta 2028.

> Uudistus vaatii merkittäviä muutoksia poliisin tietojärjestelmiin ja mahdollisesti sopimusmuutoksia passien toimittajan kanssa. Ne ottavat oman aikansa.

> Cantellin mukaan hallituksen esitys annetaan eduskunnalle niin, että lain voimaantuloajaksi kirjataan ”mahdollisimman pian”. Käytännössä voimaantulo on kiinni poliisin järjestelmiin tehtävien muutosten vaatimasta ajasta.

> Cantell kertoo, että esityksen myötä hakija ei voi enää itse ottaa ja toimittaa passikuvaansa poliisille. Passikuvan ottaminen rajataan Y-tunnuksen omaaville toimijoille.

Kuvasin kuunnousua keskiyön aikoihin 500 millin linssillä. Jostain syystä, ehkä ilmakehän aiheuttamista häiriöistä johtuen taivaankappale oli juurimukulan muotoinen. Tekoälyhallusinaatio ei ole kyseessä, koska kamerassa ei pahemmin älyä ole.

> Perusopetuksen opetussuunnitelma kaipaa täsmennyksiä ja selkeyttä, ei niinkään vaatimustason keventämistä. Näin sanovat Ylen haastattelemat rehtorit sekä opetusalaa edustava ammattijärjestö OAJ.

> Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä julkaisi tiistaina raportin, jonka mukaan perusopetuksen oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä halutaan vähentää opetussuunnitelmassa.

> Työryhmä ehdottaa, että kouluissa olisi vähemmän ja selkeämpiä tavoitteita, jotta oppimistulokset paranisivat.

> Ministeriön työryhmässä mukana ollut koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo OAJ:sta sanoo, että järjestö on tuonut jo pitkään esille huolensa siitä, että nykyinen opetussuunnitelma on liian rönsyilevä ja tulkinnanvarainen.

> Salonkaan mukaan tavoitteiden tai sisältöjen vähentäminen ei tarkoita vaatimustason laskua, vaan tiukempaa ohjausta.

> Ylikiimingin koulun rehtori Arttu Parkkinen pitää tärkeänä sitä, että opetussuunnitelmassa täsmennetään, mitä halutaan opettaa ja miten oppilaita arvioidaan.

> Rehtori Heli Siljama työskentelee Maatullin peruskoulussa Helsingin Tapulikaupungissa, jossa noin puolet oppilaista on vieraskielisiä.

> Siljama toivoo, että esitetty opetussisältöjen vähentäminen ei tarkoittaisi aineiden karsimista.

> Hänen mielestään esimerkiksi taito- ja taideaineet antavat tärkeitä eväitä elämään siinä missä lukeminen ja laskeminenkin.

> Elämänkatsomusaineet Siljama sen sijaan yhdistäisi. Myös hän kaipaa opetussuunnitelman selkeyttämistä.

> – Se ei saisi olla pirstaloitunut niin kuin se nyt on.

> OAJ:n Jaakko Salo korostaa, että esitykset on saatava myös toteutettua koulujen arjessa.

> Salon mukaan oppilaiden tarpeet ovat kasvaneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan, mutta opetusta järjestetään edelleen 2010-luvun resursseilla.

> Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä haluaa vähentää perusopetuksen oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä opetussuunnitelmassa.

> Työryhmä julkaisi raporttinsa tänään. Sen mukaan esimerkiksi Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärälle asetetut tavoitteet nähdään ”liian laajoina ja vaativina”.

> Tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä nuori hallitsee vähimmäistason perustaidot.

> Oppilaiden luku- ja kirjoitustaitoa tulee vahvistaa lisäämällä konkreettisesti lukemisen määrää. Oppilaiden osaamisen vaatimustasoa tulee myös ylläpitää ”vahvistamalla oppilaiden sinnikkyyttä ja ponnistelua”, työryhmän raportissa todetaan.

> Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä vaatii myös lisää rahaa perusopetukseen. Työryhmän mukaan perusopetuksen rahoituksen varmistaminen on edellytys oppimistulosten nostamiseksi.

> Useassa Euroopan maassa perusopetukseen käytettävää rahoitusta on lisätty merkittävästi vuodesta 2015 lähtien. Suomessa rahoitus ei ole kehittynyt samalla tavalla. Perusopetuksen rahoitus on Suomessa OECD-maiden keskitasoa, mutta jää jälkeen muista Pohjoismaista.

> – Lasten ja nuorten elämässä on monenlaista tekijää, jotka vaikuttavat: oppimisvalmiudet, hyvinvointi, mediamaailmamme, somet ja muut. Kyllähän me aika paljon kilpaillaan siitä, että mistä lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita ja mihin käyttävät aikaansa. Tämä on paljon monimutkaisempi ongelma, kuin joku saattaisi kuvitella, Pirhonen sanoo.

> ”Kaikki politiikkatoimet, jotka heikentävät lapsiperheiden hyvinvointia ja taloudellista asemaa vaikuttavat suoraan koulujen toimintaympäristöihin, lasten oppimisedellytyksiin ja tätä kautta oppimistuloksiin”, raportissa todetaan.