u/TinyAd1126

Eräs maaseudulla 90-luvulla asunut hoitoalan työntekijä muisteli haikeana sitä miten hän maksoi suuresta omakotitalosta vuokraa 300 markkaa kuussa, mikä inflaatiokorjattuna on noin 85 euroa tämän päivän rahassa. Sopii yrittää vuokrata siihen hintaan asuntoa tänä päivänä. Suomessa oli 90-luvulle saakka vallalla valtion harjoittama vuokrasäännöstely, mikä piti vuokrat erittäin matalina.

Eräs itselleni hyvin läheinen ihminen vuokrasi kesällä 1998 opiskelija-asunnon Helsingin Haagasta tuhannella markalla kuussa, eli 274 eurolla nykyrahassa. Haaga oli tuohon aikaan vehreä, rauhallinen ja kaikin puolin ihana alue. Keskipalkka oli 90-luvun puolivälissä noin kymmenen tuhatta markkaa, mikä tekee tämän päivän rahassa noin 2700 euroa. Monella ihmisellä siis meni asumiseen vain noin 10-20% tuloista. Espoon merenrantalähiöstä sai vuokrattua kaksion 1300 markalla, mikä tekee noin 400 euroa tämän päivän rahassa. Asuin itsekin helsinkiläisessä kaksiossa parikymmentä vuotta sitten. Elettiin jo euroaikaa ja hyvin tilavan 75 neliön kaksion vuokra oli 440 euroa. Keskipalkka oli tuohon aikaan noin 2600 euroa.

Myös ruokakaupassa hinnat olivat 90-luvulla ja 2000-luvun alussa todella matalat. 20-30 markalla, eli 5-8 eurolla sai yhden kauppakassin verran laadukasta kotimaista ruokaa! Osittain siksikin ihmiset olivat niin onnellisia ja rakastavia. Kaikilla oli niin paljon rahaa käytössään. Ilmaisia palveluita oli myös enemmän tarjolla ja liikkuminen oli edullista. HKL:n eli nykyisen HSL:n kertalippu Helsingin sisäisellä matkalla maksoi nykyrahassa noin kaksi euroa, ja bensalitran hintaa pidettiin erittäin kalliina kun se ylitti euron rajan. Jopa lapsilla oli niin mukavaa kun Maoam-karkit maksoivat kymmenen penniä per kappale lähikiskalla, eli kolme eurosenttiä nykyrahassa. Kokonainen iso karkkipussi siis maksoi euron nykyrahassa.

Oma monivuotinen suosikkini on Brazil Yellow Bourbon-lajike, joka on hyvin makea, pehmeä ja kupliva, ja aavistuksen hedelmäinen ja sitruksinen. Monet paahtimot tarjoavat tätä lajiketta ja sitä on helposti saatavilla. Toinen vastaavan tason lajike on Indian Monsoon Malabar-lajike, joka on myös makea ja täyteläinen, matalahappoinen kahvi jossa on mukavan eksoottinen mausteinen vivahde.

Hyviä kahvipaahtimoita ovat olleet Lehmus Roastery, Kaffa Roastery ja Mokkamestarit. Yhtä ainoaa huonoa tuotetta ei ole koskaan tullut vastaan näiltä. Ruotsalainen Johan&Nyström tuottaa aivan fantastisia kahveja. Heidän "Fika" on luultavasti varmin valinta pehmeää kahvia hakevalle pohjoismaisen kahvimaun omaavalle ihmiselle.

Se kohua aiheuttanut liityntäsauma, joka on aiheuttanut pyöräilijöille onnettomuuksia, on oikeasti aika raju noin kokemuksen tasolla. Reunat ovat ainakin toiselta puolelta suhteellisen terävät, ja kun kuoppa on muutaman sentin syvyinen, niin se on melko hasardi homma pyöränkumin kannalta. Koskaan en ole mihinkään vastaavaan törmännyt missään. Siihen ei parane ajaa edes kävelyvauhtia pyörällä, koska pomppu on sen verran syvä. Jos joku intoutuu ajamaan kovempaa vauhtia alamäkeen (silta nousee korkealle), niin hassusti voi käydä, ja sähköpotkulaudan kanssa se on suorastaan kategorisen hengenvaarallinen. Silta itsessään on hieno ja kaikin puolin onnistuneen oloinen noin muuten. Vähän vaikea vaan miltään kantilta ymmärtää tällaista suunnitteluratkaisua saumojen suhteen. Ei tuollaista saisi kertakaikkiaan tapahtua. Onneksi rakenne uusitaan pikavauhtia.