u/Cloverdad

Elokuun loppupuolen satokausivihannes on neulapapu!

Keitin 4 minuuttia ja lisäsin nokareen voita, rakuunaa, sitruunamehua ja suolaa. Mielestäni parsan veroinen herkku!

Some of the dishes I made this week:

Roasted bell peppers stuffed with chickpeas and chorizo, served with sautéed zucchini and a fresh salad. Toasted almonds or grated Manchego on top.

Pork schnitzel with roasted potatoes, wild mushroom sauce (self-picked mushrooms), and cucumber salad made with homegrown gherkins and onions.

Shrimp noodle stir-fry with broccoli, sugar snap peas, carrots and shimeji mushrooms.

Homemade pike fish cakes from self-caught pike.

Trying out aubergines for a while. Dairy and gluten free.

I picked up this old 20 cm cast iron skillet for free on Friday morning from an internet marketplace. The seller simply said: “Free if you know how to restore it.” I brought a packet of coffee as a thank you anyway.

The pan had years of carbon buildup, surface rust and no visible maker’s marks. After three days of lye treatment, scrubbing, a short vinegar bath for the remaining rust, and a fresh seasoning in the oven, it finally came back to life.

Tonight (Sunday) it cooked its first batch of Finnish pancakes (letut), which is my go to first cook beause it has carbohydrates, protein and sugar and they also tell about the heat distribution on the pan.

It’s not perfect. The walls are quite steep, so flipping pancakes is more difficult than with my favorite old Finnish Rosenlew skillet. There’s also one small rough spot on the cooking surface that still grabs the batter a little. I suspect a few more rounds of cooking will continue to improve the seasoning.

The interesting part wasn’t just restoring it, but getting to know the pan. Every old skillet has its own personality. This one heats up faster and responds differently than my heavier skillets, so now the real “testing phase” begins.

For me, that’s the fun part of cast iron. Buying a brand-new pan from a store would have been easy. Too easy. Bringing an abandoned one back into service is much more satisfying.

I have no idea of the make, since I’m a newbie and the pan does not have any markings, apart from a half of what I believe to be a ”2” on the side.

Munkkiniemenranta, Helsinki noin klo 20.35

Minimum effort post.

Inspired by all the restoration posts in this sub, I picked up this somewhat rustic specimen from a second-hand shop for €3. The pictures show the restoration process in chronological order.

After four lye baths and about two hours of scrubbing, I’ve got it to this point, and it’s finally ready for seasoning.

If anyone has an idea who the maker might be, please take a guess. The skillet has no visible markings apart from the “23” on the bottom, which I assume refers to the pan’s diameter in centimeters. My personal guess is that it’s either Finnish or Swedish, since that’s what is most commonly found here in Finland.

Hot dog of shrimps, lobster mayo, caviart, lemon, lettuce and marinated onion. The bun was also a proper brioche and toasted.

It was phenomenal.

Location: Restaurant Saari, Helsinki, Finland

Moiccu!

Puoli vuotta sitten kirjoittelin tänne kahden isämiehen päiväretkestä [Torronsuolla](https://www.reddit.com/r/Suomi/s/d8nx4HcHIi) Silloin kerroin, että tavoitteena olisi keväällä vaellus Oulangan kansallispuistossa.

No, me käytiin siellä.

Tätä varten treenattiin noin puoli vuotta. Kierrettiin Etelä-Suomen kansallispuistoja, kannettiin rinkkoja, ajettiin kenkiä sisään, testattiin retkisafkoja ja tehtiin teltanpystytysharjoitukset. Painoa pudotin noin 10 kg.

Toukokuussa, tulvahuipun aikaan ajettiin Kuusamoon. Tukikohtana oli Rukahovi, josta otettiin aamulla taksi Oulangan luontokeskukselle. Päivä oli harmaa, viileä ja vähän sateinen. Jälkikäteen voi sanoa, että juuri sellainen sää on vaeltamiseen täydellinen.

Ensimmäinen havainto oli se, ettei mikään Etelä-Suomen kansallispuisto oikeastaan valmista Karhunkierrokseen. Maisemat ovat aivan eri tasolla, mutta niin ovat myös nousut, laskut ja etäisyydet.

Kiutakönkäällä meni melkein tunti, vaikka matkaa oli kuljettu alle kilometri. Veden voiman voi vieressä seisten tuntea, mutta sitä ei oikein saa kuviin tai videoihin talteen.

Alku meni mukavasti, mutta jossain vaiheessa alkoi nousta. Ja nousta lisää. “Aletaan olla aika korkealla” muuttui päivän mittaan vitsiksi, jota hoettiin vähän väliä.

Puoli neljän aikaan oltiin Jussinkämpällä. Polvia alkoi jo vähän särkeä ja mietittiin, että jäädäänkö tähän vai jatketaanko Siilastuvalle. Sinne olisi enää “vain” 15 kilometriä. Päätettiin lähteä jatkamaan. Se saattoi olla virhe.

Siitä nimittäin alkoi reittimme brutaailein siirtymä. Jatkuvaa nousua ja laskua, kivikkoa, juurakkoa ja polkua, joka ei tuntunut loppuvan koskaan. Jossain vaiheessa alkoi oikeasti epäilyttää, että päästäänkö perille ollenkaan, sillä matkanteko oli hidasta ja armotonta, ja kilometrejä oli vielä edessä. Kroppa kävi siinä vaiheessa niin kuumana, että kuljettiin t-paidoissa 10-asteisessa illassa.

Päästiin kuitenkin. Puoli yhdeltätoista illalla. Mittarissa oli 34 kilometriä yhdelle päivälle.

Siilastuvalla lämmitettiin terassilla iltapuurot ja juotiin pari lasillista viskiä Jyrävän äärellä. Mikään viski ei ole koskaan maistunut yhtä hyvältä.

Seuraavana aamuna lähdettiin vielä yrittämään Konttaiselle asti. Edellinen päivä oli kuitenkin ollut vähän liikaa. Kun kahdelle päivälle oli kertynyt yhteensä 46 kilometriä, alkoivat polvet kertoa aika selvästi oman mielipiteensä asiasta ja päätimme keskeytyää vaelluksen.

Konttainen jäi lopulta kuuden kilometrin päähän. Se ei onneksi harmita yhtään.

Matkan varrella tavattiin aivan mahtavia ihmisiä, nähtiin poikkeuksellisen hienoja maisemia ja opittiin aika paljon siitä, mitä pitkä vaellus oikeasti tarkoittaa. Vaellussauvat ja jotku släpärit olisivat auttaneet.

Kuukautta myöhemmin huomaan edelleen palaavani mielessäni Kitkajoen varteen, Jyrävälle ja niihin loputtomilta tuntuneisiin nousuihin.

Ja huomaan myös miettiväni, että koska mennään taas.

Edit: korjasin linkkini.

Bongattu Helsingin Lauttasaaressa

What better day to enjoy some wine than Monday?

A small group of wine enthusiasts got together to open this bottle. We bought it by pooling our money and then agreed on a date to finally share it.

The wine was remarkably taut and focused. The dominant aromas and flavors were lemon, lemon zest, and red mealy apple. In a way, the name describes the wine perfectly—it was so concentrated that it almost felt like tasting something crystallized. After about ten minutes in the glass, subtle toasty notes began to emerge and add another layer of complexity.

While I generally prefer younger wines, the structure strongly suggested that this still has decades of aging potential ahead of it. At this stage, it felt youthful, energetic, and far from reaching its peak.

My lunch for next week, cassoulet with white kidney beans, pork belly, chicken stock, onions, celery, and garlic. Three hours in the oven.

Last time I made pierogis, I made extra and put them in the freezer unbloiled. Today I made creamy musroom sauce, took some pierogis from the freezer, boiled them for 5 minutes and fried after.

Picked up a 25€ cast iron pot from the Kierrätyskeskus (finnish for recycling center), cleaned and gave it a quick seasoning and got straight into action.

My first cook with it was Fasolka po bretońsku (Polish sausage & bean stew). Its a comfort food and I’ve been working on with the recepie.

everything was done in the same pot to catch all the flavors. Next weeks lunches are gonna be a bliss.

Ingredients

- 500 g butter beans (dry weight), soaked for 12 hrs.
- 500 g sausages (Polish-style or any good quality sausage)
- 2 onions
- 2 garlic cloves
- 2 tbsp tomato paste
- Can of crushed tomatoes
- 6 dl water
- 1 tsp smoked paprika
- black pepper, salt to taste
- splash of vinegar (1–2 tsp)
- oil & butter for frying

2 hours in the oven in 150 °C.

I’ve lately been into stews, so I’ve wanted to get a cast iron pot for some time. I decided to pull the trigger yesterday and went to IKEA, to get the 5 l cast iron pot from there. Its listed at 59 €. Turns out, its out of stock. Took a quick visit to Kierrätyskeskus (finnish for Recycling Center) and found this for 25 € (-10 %, so 22,50 €). Quick clean, seasoning twice, and already to work.

Firs cook: Fasolka po bretonsku (polish bean stew with sausage)