u/Regular-Performer967

Honestly, movement feels good, I like grapple and shooting, it feels fun to play, felt like I could play more, I didnt get bored of it. Its definetly better than Splitgate was. Compared to Splitgate, its more casual and more fun, you dont need to be pro on this game to play it, if you know what I mean.

But there is this one issue.

Will this game have the playerbase it needs? If it doesnt attract players, it will be dead sooner or later. Peak 2800 players on Steam doesnt look too good. I dont want to use my money on a game, if it will be abandoned. Thats why I am not sure, should I refund it or not.

Onko muilla samanlaista ajattelua?

Tekis mieli pelata jotain, mutta ei vaan tiedä mitä pelais, tuntuu että mikään peli ei innosta. Alottaa pelaamaan jotain niin jaksaa hetken pelailla ja sitte vaan lopettaa.

Tuntuu myös että on kokeillu jo kaikki pelit ja kaikki toistaa vähän kuin itseään. Tarinapeleissä: "Saa tehtävä, matkusta alueelle, tee tehtävä" on se pääpointti, siihen sitten lisäillään erilaisia variaatioita, että on vähän erilainen.

Oon aina tykänny kyllä enemmän moninpeleistä, mutta niitäkään ei oikein oo sellasia mitä jaksais pelailla, kaikissa on jotain ongelmaa, tai genre ei sovi itselle. Ehkä se peliporukan hommaaminen vois helpottaa asiaa, kun olis mielekästä seuraa peleille, vois pysyä mielenkiintokin.

Oon nyt sitte tehny asioita enemmän oikeassa elämässä ja jääny pelailut vähemmälle tämän takia.

Mietin vaan sitä että onko kohtalon tovereita?

Oon tässä nyt tuumaillu ja en tiedä oiken mitä sitä pelaiis.

Pelasin CS pitkästä aikaa, en oo varmaan puoleen vuoteen pelannu ja pelasin premieriä yhden matsin. Heti ekassa matsissa tuli koodari omaan tiimiin ja ownas siä, voitettiin se tietty mut ei oikein ollu motia mennä uuteen enää.

Rocket League oon pelaillu välillä mutta ei sitäkään jaksa kokoajan.

Valoranttiaki vois, mutta se Valorantin RR systeemi on niin raskas, kun se ei tunnu yhtää palkitsevalta kun välillä pelaat 100% tiimille, voitat matsin ja saat vähemmän RR mitä saisit jos pelaisit vaan itsekkäästi duelistia ja menisit tappojen peräs. Tuntuu että rankis nouseminen on tehty mahdollisimman hankalaksi siinä pelis.

Deadlockia koitin ja se tuntu hyvältä. Luulin että se peli oli jo kuollu ja kuopattu, mutta sitte katoin Steam Chartsista pelaajamääriä niin kyllä se ihan hyvin voi. Siihen oli tullu joku 4v4 mode, mikä oli ihan kiva.

Pitäiskö alkaa pelaamaan dotaa tai lolia? XD

Oon tossa miettiny ku yritän olla mukava muille oikeassa elämässä, juttelen mukavia kaikille ja autan muita jne, niin oon huomannu että osa ihmisistä on alkanu kiinnostumaan musta jopa romanttisessa mielessä ja tätä oon yrittäny välttää, kun en jaksa mitään romanttista, tai että mua aletaan nostamaan jalustalle. Monesti kun joku kiinnostuu susta romanttisssti, niin ne alkaa roikkumaan sussa ja kohtelemaan sua erilailla, se on jopa vähän ahdistavaa, niin oon sitten yrittäny pienentää itteäni, ettei tällästä kävisi.

Mutta tajusin tossa että ei se mulle kuulu jos joku kuvittelee, että tavalliset kohteliaisuudet on merkki jostain syvemmästä kiinnostuksesta, se on heidän oma ongelmansa, en oo vastuussa heidän tunteista.

Kun teet asiallisen postauksen ja siellä on suurinosa ihan hyviä kommentteja, tosi paljon asiallisia tyyppejä, mutta sitten siellä on aina se yksi tyyppi joka tulee kommentoimaan vähän negatiiviseen sävyyn, vähän aukomaan päätä sulle, ei suoraan sano rumasti, mutta yrittää ragebaitata sua väittelyyn. Sitten jos aloittajana meet sanomaan sille takaisin samalla tavalla miten se sano sulle, niin kaikki redditin käyttäjät porukalla alkaa alaäänittämään sua.

Se on mun mielestä jotenkin hullunkurista. Kiusaaja tulee sun postaukseen aukomaan päätä, sanot takaisin sille ja kaikki lyöttäytyy sen kiusaajan puolelle ja alkaa alaäänittämään sua.

Tää on tapahtunu niin monta kertaa mulle, että osaan jo ennustaa mihin kysymyksiin kannattaa vastata ja mihin ei. Jätän tietosesti vastaamatta osaan kysymyksistä, jos se vaikuttaa vähänkin sellaselta vihjailevalta.

Oon seurannu somessa juttua kun ihmiset valittaa siitä, kun ei löydy kunnollista kumppania, että missä kaikki järkevät ihmiset on, kaikki jotka ottaa yhteyttä ei kerro itestään mitään, saattaa alottaa keskustelun pelkällä moi viestillä tai pelkkiä ahdistavia yhteydenottoja.

Sitten meen katsomaan näiden ihmisten profiilia, katson kuinka heidän ulosanti somessa on todella kärkästä ja saatetaan puhua alentavasti muista ihmisistä, arvostellaan myös ihmisiä jotka on kiinnostuneita heistä.

Tässä tulee sellanen hauska paradoxi, että tälle henkilölle itselleen syntyy kuva että ei oo järkeviä ihmisiä enää, koska hän omalla käytöksellään karsii heti kaikki hyvät tyypit pois sieltä. Kukaan itseään kunnioittava henkilö, jolla on järkeä päässä, ei ota yhteyttä tälläseen ihmiseen, joka ulosannillaan antaa ilmi toksisen luonteensa.

Sitten voivotellaan kun ei löydä ketään ja kuinka kenelläkään ei ole enää käytöstapoja.

Oon miettiny tätä.

Jos joku tekee jotain erilaista mitä massat ei oo tottunut tekemään, niin sankoin joukoin ollaan heti arvostelemassa ja yritetään pakottaa sua samaan muottiin muiden kanssa. Sitte nää ihmiset ei edes ite tajua sitä omaa käytöstään, sitä kuinka ne menee massan mukana ajattelematta omilla aivoilla ollenkaan. Ja kun yrität kysyä näiltä ihmisiltä että miksi tää asia on sun mielestä outoa, niin ei tuu vastausta vaan toistavat sitä samaa litanjaa että se nyt on vain outoa, eivät keksi syytä sille.

Esimerkiksi Suomessa jos et juo alkoholia niin sua arvostellaan siitä, tai jos et juo kahvia niin sama juttu.

Hitto ku ihmiset vain osais avoimesti hyväksyä muiden valinnat, vaikka ne olis erilaisia mitä te ootte tottunut tekemään.

Menin kuppilaan 01:00 aikaan kattomaan tapahtuuko siellä mitään ja en tienny mitä ottaisin ku en käytä alkoholia, niin otin sitte pillimehun. Kyllä oli tiskiin nojaavilla alkoholisteilla hauskaa kun aikunen mies ei ottanukkaa sitä pitkää tuoppia, vaan ihan vaan alkoholittomia vaihtoehtoja.

Välillä sitä vaan toivois että täälläpäin olis paikkoja missä sais viettää aikaa ilta myöhälle, ilman että tarvii kattella elämäänsä kyllästyneitä alkoholisteja.

Ei mulla ainakaan oo sellasia super kiinnostuksen kohteita, mihin jaksais kuluttaa enemmänki aikaa, sellasia mihin jäis vähä koukkuun ja tekis mieli useamminki harrastaa. Ei mulle tuu ainakaan sellasta tunnetta että haluaisin kehittyä jossain älyttömästi, niinkun esim piirtämisessä tai vaikka frisbeegolfissa. Ei oo koskaan ollu, eikä tullu.

Tuli vaan mieleen siitä kun aina jos on puhe että mistä löytäis uusia tuttavia, niin aina ensimmäisenä mainitaan harrastukset.

En tosin tiedä miten muilla paikkakunnilla, mutta en täältä lähimaastosta ainakaan tiedä yhtään paikkaa, missä tavata uusia ihmisiä, mikä olisi myös alkoton. Onhan siis esim keilaus ja tälläset, piknik, uimaranta, mutta eihän näissä mitään uusia ihmisiä tapaa, kun sinne mennään yleensä omalla porukalla.

Sellanen kahvila missä olisi sohvia ja vaikka flippereitä ja niitä vanhoja pelikoneita. Sais tilattua ruokaa, pitsaa / hampurilaista. Sellanen missä vois viettää aikaa myöhälle, ilman että tarvii kattella kännistä örvellystä. Käytännössä nuorisotilat, mutta kaiken ikäisille.

En tiä onko sellanen edes toimiva konsepti Suomessa, mutta sellaselle olis ainaki itselle tarvetta. Ainaki on puhuttu että nuoriso käyttää aina vain vähemmän alkoholia, niin kai siellä muitakin olisi ku minä.

Tää on mysteeri mulle. Itse en oo juonu enää moneen vuoteen ja tuntuu että joka paikassa missä vietetään aikaa, on vain ihmisiä jotka nautiskelee tuhteja määriä alkoholia. Eikä siinä mitään, jos nyt haluat juoda, niin juo vaan, mutta mietin vain että miiten löydän niitä ihmisiä, jotka valitsee olla selvinpäin?

Alkaa kyllästyttää kun tuttavapiirit on näitä viikonloppusin kaljaa kittaajia ja se heidän kans ajan viettäminen alkaa olla jo vähäsen ahdistavaa. Vaikka jokainen aikunen on lopulta vastuussa itsestään, niin kyllä silti kokoajan vähän miettii että kunhan ei käy mitään, kun kännissä saattaa olla arvaamatonta toimintaa.

Ei oo pitkä kun yksi tuttu lähti humalassa kotiinpäin ja lähdin itse vähä myöhemmin perästä ja siellä se oli jalkakäytävällä kaatuneena. Yks kerta löysin humalaisen, joka oli kaatunu naamalleen pyörän selästä ja naama veressä.